Elokuvan kolme perusasiaa
Matkaopas elokuvaamisen ytimeen
1. Kuva ei kerro, se näyttää
2. Elokuvaaminen on ajan ja tilan rajaamista
3. Leikkaus luo merkityksiä
Elokuvan kolme perusasiaa kertoo yksinkertaisesti ja havainnollisesti, miten elokuva toimii. Opas on ladattavissa pdf-muodossa. Lisäksi löydät tältä sivulta sisältöön liittyvää kirjallisuutta ja esimerkkivideoita. Syvensin ja laajensin opasta kesällä 2015. Nyt se on entistä perusteellisempi!
[Lue ruudulta tai tulosta] 1,5 Mt
30 sivua. Julkaisuvuosi 2015.
Teksti ja kuvat: Ismo Kiesiläinen
<< Takaisin mediakasvatusportaaliin
Perusasiat elokuvina
Kaikki kuvaa EDU-sivustolla elokuvan kolme perusasiaa esitetään inspiroivina essee-elokuvina ja kuvausharjoituksina, jotka sopivat sellaisenaan myös oppimateriaaliksi yläkoulusta lähtien. Nyt on mahdollista nähdä, mitä elokuva todella on.
Avaa >>
Kirjallisuutta:
Greenaway, Peter. 105 Years of illustrated Text. American Zoetrope.
Kuvataiteilija–ohjaajan kiistakirjoitus, joka väittää, että todellista elokuvaa ei ole vielä nähty.
[Avaa verkkosivu]
Kiesiläinen, Ismo. Videokamera koulutyössä. Miten kamera voisi olla kuin kynä? Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia.
Oma opinnäytetyöni, jossa tutkin videokameran käyttämistä oppimisen välineenä koulussa
[Lataa ja lue PDF-tiedostona]
Laaksonen, Teemu. Elokuvaa hetkestä. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia.
Opiskelutoverini opinnäytetyössä tutkitaan elokuvan keinoja hetken kuvaamiseen.
[Lataa ja lue PDF-tiedostona]
Laiho, Katri. Taikalamppu-menetelmän opas. Oulun yliopisto.
Tunnettu elokuvakasvatusmenetelmä, jonka avulla tehdään yksinkertaisia draamaelokuvia keskittymättä tekniikkaan.
[Lataa ja lue PDF-tiedostona]
Oravala, Juha. Kohti elokuvallista ajattelua. Virtuaalisen todellisen ontologia Gilles Deleuzen ja Jean-Luc Godardin elokuvakäsityksissä. Jyväskylän yliopisto.
Elokuva yhdistyy mieleen ja mieli elokuvaan. Väitöskirja avaa ikkunan mm. modernin elokuvan montaasiin.
[Lataa ja lue PDF-tiedostona]
Pönni, Antti. Uusi kirjoitus: Robert Bresson elokuvateoreetikkona. Turun yliopisto.
Lisensiaatintutkielmassa avataan ranskalaisen ohjaajan Robert Bressonin käsitystä aidosta, elokuvallisesta elokuvasta.
[Lataa ja lue PDF-tiedostona]
Esimerkkivideoita:
Lumièren veljekset: Juna saapuu asemalle (Youtube)
Ensimmäinen julkisessa näytöksessä esitetty elokuva.
Itse tehtyjä esimerkkejä inspiraatioksi Lumière-harjoitukseen (Youtube)
Mitä kuvassa tapahtuu?
Tapahtumien havainnointia voi harjoitella ikkunan ääressä. Tässä pari virtuaalista ikkunaa maailmalle:
Juna lähtee Lauterbrunnenin asemalta (Youtube)
Vuori, vesiputous, pilvet ja pyykit (Youtube)
Elliptinen kerronta elokuvassa Seikkailu (Youtube)
Elliptinen kerronta tarkoittaa elokuvassa sitä, että jotain jätetään näyttämättä. Yksi hyvä esimerkki löytyy ohjaamastani elokuvasta Seikkailu. Sisko ja veli ovat saapuneet lähiöostarille, jonka vieressä on jättimäinen alusvaatemainos. Kun sisko on tutkinut mainosta aikansa ja jatkaa matkaa, tapahtuu jotain odottamatonta...
Seikkailua saa katsoa koulussa ilmaiseksi.
Kulesovin koe (Youtube)
Leo Kulesov esitteli 1900-luvun alussa kuuluisaksi tulleen "Kulesovin efektin". Se on sarja toisiinsa yhdistettyjä otoksia, joissa vuorottelevat miehen ilmeettömät kasvot sekä ruokalautanen, lapsi ja arkku. Kulesovin tekemien kokeiden mukaan yleisö näki miehen kasvoilla eri tunnetiloja riippuen siitä, mitä kuvia niihin oli leikkaamalla liitetty.
Alfred Hitchcock kertoo montaasista (Youtube)
Lähikuvassa on keski-ikäinen mies, joka katselee rannalle. Seuraavassa kuvssa, näemme, mitä mies näkee: rantanurmella istuu äiti pienen lapsensa kanssa. Palaamme takaisin kuvaan miehestä. Hän hymyilee. Vaikuttaa kiltiltä, sympaattiselta mieheltä. Entä jos vaihdamme keskimmäisen kuvan? Mies katselee rannalle. Nurmella makoilee nuori bikiniasuinen tyttö ottamassa aurinkoa. Mies hymyilee. Millainen hän on nyt?
Yle & Bob Helsinki: Hyvät matkakumppanit (Youtube)
Ylen kausivideossa hyödynnetään montaasia.
