Seuraava vaihe olikin tarinoiden purkaminen kohtauksiksi. Se oli aika simppeliä, koska tarinat olivat alunperin muotoutuneet yksittäisistä hetkistä. Myöhään meni, silti.

Samanlaisissa sessioissa jatkettiin pitkin kevättä ja tehtiin aikatauluja, kuvakäsikirjoitusta ja muita valmisteluja.

"Elokuva alkaa olla muotissaan. Ratkaisimme ristiriidat ja epäjohdonmukaisuudet, emmekä edes joutuneet nähdäkseni sortumaan kompromisseihin. Tässä vaiheessa elokuva näyttää jo valmiilta, mutta en toisaalta ole ehtinyt miettiä sitä kohtaus kohtaukselta läpi. Normaalissa viivasuorassa draamassa on helppo miettiä etukäteen vaikka jokainen kuva, mutta tässä kokonaisuus ei ole vielä hahmottunut. Yksittäiset tilanteet kyllä tuntuvat jo elävän itsenäisesti. Nyt alkaa sitten ihmettely: miten rakennamme kokonaisuudet? Liisa ja Lara laskivat, että tarvitsemme lähes 50 näyttelijää. Rekvisiittaa samassa suhteessa. Parilla elementillä on helppo pelata, mutta nyt pitäisi tosiaan osata jotain. Tai ainakin oppia ajoissa."

"Vaikka nauhalla ei ole vielä sekuntiakaan, tuntuu siltä että paljon on jo valmiina. Elokuvan tekeminen onkin oikeastaan välillä silkkaa paperityötä: aikataulujen suunnittelua ja listojen kirjoittamista. Voi ehkä vaikuttaa siltä, että tästä rustaamisesta on vielä jännitys kaukana, mutta todellisuudessa siitä se koko hauskuus alkaa."