Niksu hoiteli kunnialla valaisijakuvaaja Laran ja valokaluston kuljettamisen kotoa kuvauspaikalle ja illalla takaisin kotiin. Polttoainetta kului, asuivathan molemmat aivan kaupungin vastakkaisilla puolilla, ja kuvauspaikat vielä sillä kolmannella laidalla. Asiasta kiristettiin joskus jopa hieman hampaita. Kuvauspäivä päättyikin yleensä mittavaan debaattin logistiikan lukuisista ulottuvuuksista: “Jos minä otan johtokassin kotiin… eikun ei me tarvita valoja huomenna. Miksei vaan viedä kaikkia kamoja Ismolle?”
Kuljetettavaa oli enemmän kuin aikaisemmissa elokuvissamme yhteensä. Onneksi näyttelijöiden oli mahdollista käyttää pääosin omia kyytejä, muuten organisointikykymme olisi väistämättä pettänyt jossain vaiheessa.
“Kommunikaatiokatkoksen ansiosta minua oli aamulla hakemassa kaksikin autoa, sekä Liisa että Niksu. Haimme Liisan kanssa pizzalaatikoita Korsosta ja kaahailimme kohti Haagaa.”