Parisuhteen dynamiikkaa kuvaava eräänlainen "varhaissokeri": jäljeltään hapuilevampi mutta kertomuksellisesti vahva ja kuvakieleltään puhutteleva tuotos. Kuvauksellisesti virran ylittäminen valitettavasti muutamaan kertaan lipsuu luomastaan illuusiosta, mutta sen voi antaa kuvausolosuhteellisista syistä anteeksi. Valon ja värien dramatiikka tuntuu ajoittain hämmästyttävän hyvältä, ja katsoessa tulee väkisinkin mieleen onko kyse ollut sattumasta vai huolellisuudesta. Äänimaailma on kaikessa koruttomuudessaan elokuvan tunnelmaan sopiva, vaikka musiikin valinnan perinteisyys on miltei ärsyttävä tekijä. Tarinan symboliikka on entistä enemmän pohdintaa vaativa, ja siksi selittelemättä paras; Metsä ei vastaa on elokuva, johon muutaman katselukerran jälkeen muodostaa omien tulkintojensa kautta tavallaan henkilökohtaisen siteen.
Ilkka Suominen
olemus@iobox.fi
