projekti:

M e t s ä   e i   v a s t a a

Late voisi uida katsomaan, ettei siinä ole mitään terävää alla

Voidaan rehellisesti sanoa, että Metsä ei vastaa syntyi ennen kaikkea tekemisen tarpeesta. Kuvauspäivää edeltäväksi illaksi kokoonnuttiin päämajaan kehittämään juonta; muutamia ajatuksia oli nostettu esiin jo etukäteen, mutta käsikirjoitus päätettiin muokata yhteistuumin yön inspiroivassa syleilyssä. (Syleily paljastui inspiroivuutensa ohessa myös märäksi, viimeistään Korson rautatiesillan viemärin alla.) Kaiken jahkaamisen jälkeen ohjaaja Kiesiläisen pakkomielle massiivisiin kertomuksiin ihmisen itsetuhoisesta ylpeydestä otettiin myös tämän juuri perustetun elokuvanryhmän ensimmäisen elokuvan pohjaksi. Aluksi aiottiin jopa kehittää oikeaa dialogia, mutta joko taiteelliset näkökulmat tai saamattomuus muuttivat sen puhtaasti viitteelliseen muotoon, joka kuitenkin lopulta koettiin sympaattiseksi (joskin myös täysin käsittämättömäksi).

Aamulla suunnitelmat olivat selvät, mutta valmistautuminen oli kuitenkin vielä siinä vaiheessa, että kun näyttelijä Peurakoskelle (melkein 190cm! komea! vapaa!) etsittiin rooliasuksi housuja, ei kelvollisen kokoisia (iso ego!) löytynyt, vaan tämän piti tyytyä vastoin alkuperäistä ajatusta varsin proosallisiin shortseihin. Seuraava takaisku oli lähellä, kun joen rannasta ei ollut löytyä käpyjä. Ongelmia tuli myös kuolemanarvokkaan kameran kuljettamisessa läpimärän kosken yli uudestaan ja uudestaan. Ensimmäinen yritys virittää köysi joen yli ja liuttaa kamera sitä pitkin toiselle puolelle kilpistyi siihen, että köyttä ei saanut tarpeeksi kireälle ja kamera jäi killumaan kosken yläpuolelle. Jollain puukepillä se sieltä työnnettiin pois. Seuraava ylitys tehtiinkin sitten kahlaamalla yläjuoksun matalikossa. Elävinä selvittiin.

Kalusto

Kuvauspaikat

Aikataulu

"Aika ennakkoluulottomia ratkaisuja, kun katsoo nykyisiä elokuviamme :)"

"Tämä on melkein kuin lukisi Pravdaa: siinä on varmasti alaston totuus, mutta en ymmärrä sanaakaan ilman tulkkausta."