kansielokuvatryhmapalautearkistoarkistolyhytelokuvia


projekti:

P o i k a   j a   v e s i

viiden minuutin tauko

Olimme pitkään pyöritelleet ajatusta lastenelokuvan tekemisestä. Itse olin pitkään pyöritellyt ajatusta elokuvasta, joka liittyisi vesiliskoihin - noihin yksisarvisen serkkuihin sammakkoeläinten joukossa. Sen lisäksi olimme pitkään pyöritelleet ajatusta, että tekisimme kesällä edes jotain. Kaikki paitsi jalka osuikin kohdalleen eräänä kevätiltana Vantaan Ilolassa, kun olin astua sammakon päälle. Onnekkaasti se väisti myös Anni Mustosen jalan. Mietimme miten sammakkoprinssin olisi käynyt, jos se olisikin vahingossa jäänyt prinsessan jalan alle. Tai ylipäänsä, millaista on olla prinssi ja vaihtolämpöinen? Kypsyttelyn jälkeen syntyi ajatus elokuvasta Poika ja vesi (os. Vaihtolämpöinen prinsessa).

Kuvaukset päätettiin ajoittaa elokuun alkuun, kun olisi lomaa, mutta vielä kesä. Näyttelijät kiinnitettiin projektiin heti kesäkuun alussa. Alkoi aktiivinen kuvauspaikkojen ja vesiliskojen etsiminen. Sopivia puroja paikannettiin sekä kartalta että paikan päällä. Ehdokkaina olivat mm. Kylmäoja Vantaan Simonkylässä ja Kurkimoisionpuisto Itä-Helsingissä. Lopulta päädyttiin Mankkaalle Espooseen. Vesiliskot löytyivät ohjaajan lapsuudenmaisemista Vantaan Matarista.

Vesiliskoa kuvattiin varta vasten rakennetussa akvaariossa Uudenmaan ympäristökeskuksen luvalla - ovathan vesiliskot rauhoitettuja. Akvaariokuvat tehtiin jo kesäkuun lopussa, sillä loppukesällä vesiliskot elävät maalla. Varsinaiset kuvaukset alkoivat elokuun alussa. Kuvauspäiviä kertyi kaikkinensa kymmenen, kun mukaan lasketaan uusintakuvaukset. Olimme enimmäkseen ulkona ja - kuten asiaan kuuluu - säiden ja eläinten armoilla. Yksi kuvauspäivä keskeytyi sateeseen ja tulvivaan ojaan, toinen ampiaisenpistoon. Vedenalaisten uintikuvienkin kanssa oltiin joutua pulaan, kun luonnonvedet jäähtyivät yhtäkkiä. Lopulta kuvasimme ne sisäaltaassa.

Ulkoasultaan Poika ja vesi jatkaa Mun nimi oli ennen Tiinan linjaa. Auringonpaisteessa ja työmaametelissä kuvatussa elokuvassa värimäärittelyllä ja Kim Wirtasen äänisuunnittelulla on vahva rooli. Säveltäjämme Martti Anttila jatkoi akustisten soitinten parissa; ääniraidalla kuullaan kannelta, selloa ja laulua. Tavoitteena oli kaivaa arkisesta miljööstä esiin satu.

Projektissa työryhmämme rutiini yhdistyi uuden tyylilajin, kohdeyleisön ja nuoren pääosanäyttelijän asettamiin aika kutkuttaviinkin haasteisiin. Matkalla tuli paljon yllätyksiä ja kiertoteitä, mutta maaliin päästiin. Lisää fiiliksiä reitin varrelta löydät kuvauspäiväkirjasta ja kuvakertomuksesta.

Vesilisko backstagella




















Ohjaajan päiväkirja Ohjaajan päiväkirja sisältää spoilereita ja introverttia pohdintaa.


  • Keskustelu, josta Poika ja vesi sai alkunsa >>

  • Kuvakertomus elokuvan tekemisestä >>

  • Elokuvan käsikirjoitus ja kuvasuunnitelma (pdf)


    Näin tehtiin

    Näin tehtiin Poika ja vesi vie katsojan elokuvan kuvauspaikoille. Tarjolla ei ole teknistä spesifikaatiota vaan tilanteita ja kohtauksia. Dokumentin kesto on n. 34 min ja se on ladattavissa kahdessa osassa.

    KATSO DOKUMENTTI
    Näin tehtiin 34min / 140Mt

    Ohjaus ja leikkaus Ismo Kiesiläinen
    Kuvaus Niko Setälä ja Ismo Kiesiläinen

    Kalusto

    Kamera Sony VX9000
    Mikrofoni Sennheiser MK-E80
    Mikseri Shure FP-31
    Jalusta Manfrotto 028, Manfrotto 055pro, Manfrotto 136
    Lue lisää >>

    Kuvauspaikat

    Oja Mankkaanpuro, Espoo
    Metsä Kolkekannas, Espoo
    Silta Lukupuro, Espoo
    Niitty Turvesuo, Espoo
    Työmaa Espoon kaupungin varikko, Mankkaa, Espoo
    Pojan huone Söderkulla, Sipoo

    Aikataulu

    Kuvaukset
    3.-8.8. Espoo
    17.8. Sipoo
    Jälkityöt
    Elokuu: leikkaus
    Syyskuu: värimäärittely, musiikki ja äänityöt
    Lokakuu: musiikki ja äänityöt
    Ensi-ilta 13.10.2003

    Tietoa elokuvasta >>




  • (C) Ismo Kiesiläinen, Ihmiskunnan ainoa toivo 2002